Arkisto

Archive for

Montako nollaa on sähköisen allekirjoituksen investoinnissa?

Vanha myyjän totuus kertoo, että asiakkaiden ihmetellessä alhaista hintaa on syytä ryhtyä ripeisiin hinnannostotoimiin. Digitalisoituminen romuttaa kuitenkin tämänkin hokeman perusteet.

Vanhassa maailmassa sähköisen asioinnin rakentaminen vaati tietotekniikkaprojektin. Tutuksi tulivat Gantt-kaaviot, investointibudjetit ja jalkautussuunnitelmat. Sanomattakin on selvää, että suuri osa pienemmistä yrityksistä ja yhteisöistä oli yksinkertaisesti liian vähävaraisia ryhtymään moiseen leikkiin. 2000-luvulle tultaessa verkosta käytettävät palvelut ovat yksi kerrallaan tarjonneet mahdollisuuden hyödyntää maailmanluokan palveluita pientä käyttömaksua vastaan. Taustalla on suuruuden ekonomia, jaettu kehitysinvestointi jota maksetaan pieninä puroina suuren joukon toimesta.

rahakippoSähköinen allekirjoitus on nykyään saatavilla palveluna. Käyttöönotto voi tapahtua esimerkiksi itsepalveluna, rekisteröitymällä verkossa, tai yhdellä puhelinsoitolla ja sähköisen palvelusopimuksen allekirjoituksella. Käyttöönoton käytännön toimet ovat helpot:

  • palvelun pääkäyttäjän ja käyttäjäorganisaatioiden tietojen täydentäminen
  • oman logon ja tunnusvärin lisääminen
  • kansioiden ja käyttöoikeuksien perustaminen
  • muiden käyttäjien lisääminen

Puolessa tunnissa tapahtuu loikkaus paperin ja hitauden maailmasta tämän päivän sähköiseen asiakaskohtaamiseen.

Tähän asti kaikki on selvää – mutta millainen käyttöönottolasku tulee perässä? Tuhansia euroja, vai selvitäänkö sentään satasilla?

Ainakin onnistuu.fi -palvelussa digitalisoitumisen hyödyt on siirretty täysimääräisesti asiakkaan hyödyksi. Palvelusta laskutetaan vain käyttöoikeuden ja allekirjoitusten määrän mukaan. Aika reilua – varsinkin jos ja kun palvelun voi liittää myös omiin tietojärjestelmiin ja verkkolomakkeisiin.

 

Kirjoittaja-Harri nautiskelee yhteiskunnan terveestä digitalisoitumisesta. Ei keneltään pois, meidän kaikkien hyväksi.

Mainokset